|
|
|
|
MITEN MUSIIKKI MEIHIN VAIKUTTAA?
Jamkids Musiikkikoulun tärkeimpänä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä musiikin keinoin. Musiikki on tutkitusti ihmisen kokonaishyvinvointia tukeva harrastus. Musiikkiharrastuksella on paljon positiivisia vaikutuksia niin lapsen kuin aikuisenkin elämään. Kun kouluissa taideaineiden osuutta jatkuvasti vähennetään, jää vastuu lapsen taidekasvatuksesta vanhemmille ja siten yksityisille kouluille ja muille toimijoille.
Musiikin vaikutuksia oppimiseen, kehitykseen, aivoihin ja elämään yleensä, on tutkittu jo kauan ja tutkitaan edelleen. Eri tutkimuksissa on saatu todella hyviä tuloksia siitä miten paljon positiivisia vaikutuksia musiikin harrastamisella on. On todettu että musiikkiharrastus kehittää mm. sosiaalista kyvykkyyttä, älykkyyttä, keskittymiskykyä ja luovuutta. Aivotutkimuksissa on todettu musiikin vaikuttavan aivojen rakenteeseen ja sitä kautta mm. kuuloon, motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.
Monissa tutkimuksissa on todettu myös, että tärkein asia musiikkiharrastuksessa on se, että musiikki tuo lapselle (ja myös aikuiselle) hyvin paljon iloa. Tätä me pyrimme Jamkids Musiikkikoulussa kaikille tarjoamaan!
Alla lyhyesti kahden tutkimuksen tuloksia:
1. Musiikin harrastaminen ja lapsen henkinen kehitys
(tiivistelmä Kalevi Ahon referoimasta (peda.net) Hans Günther Bastianin tutkimuksesta)
Käänteentekevän tutkimuksen musiikkiharrastuksen vaikutuksista lapsen henkiseen kehitykseen teki saksalainen musiikkitieteilijä Hans Günther Bastian työryhmineen 90-luvulla. He tutkivat yhteissoittoharrastuksen vaikutuksia kouluikäisillä lapsilla kuuden vuoden ajan. Tutkimuksen lapset osallistuivat soitto- ja yhteissoittoharrastuksiin – vertailuryhmänä olivat musiikkia harrastamattomat lapset.
Tiivistettynä tutkimuksesta kävi ilmi seuraavia asioita:
- erityisen selvästi positiivinen vaikutus näkyi lasten sosiaalisen kyvykkyyden kehittymisessä:
- soittoharrastus kehitti suuresti lasten sosiaalisia taitoja
- esim. tutkimukseen osallistuneet lapset tulivat suvaitsevaisemmiksi ja kykenivät paremmin selviytymään arkipäivän ristiriitaisista tilanteista
- musiikkiharrastus vähensi aggressioita
- yhtä mullistava tulos oli myös älykkyyden kehittymisellä
- jo vuoden harrastuksen jälkeen todettiin positiivinen kehitys älykkyydessä; musisoivilla lapsilla henkinen kypsyminen tapahtui nopeammin kuin musiikkia harrastamattomilla
- lapset, joiden älykkyys oli alle keskitason, hyötyivät musiikinopetuksesta kaikista selvimmin
- soittoharrastus kehitti lasten keskittymiskykyä
- soittoharrastus vaikutti suoraan lasten luovuuteen
- musiikki antaa hyvät eväät sille, että lapsista kasvaa ennakkoluulottomammin ajattelevia, idearikkaita aikuisia.
- Soitonopiskelu paransi lasten koulusuorituksia kaikissa aineissa, ennen kaikkea matematiikassa, geometriassa, äidinkielessä ja vieraissa kielissä, vaikka lapset käyttivätkin harrastukseen paljon aikaa
Mistä voi johtua soittoharrastuksen näin myönteinen kehittävä vaikutus?
Taideharrastuksen avulla lapset pystyvät käsittelemään ja analysoimaan tunteitaan ja purkamaan vaikeitakin ahdistustiloja ja pelkoja. Tärkeää on se, että kulttuuriharrastuksesta puuttuu epäterve kilpailu. Harrastuksesta ei saa tulla vääriä suorituspaineita.
Soittaminen on erittäin monimutkainen tapahtuma. Toisaalta se edellyttää älyllistä analysointia, mutta samalla soittamisessa pitää olla mukana myös tunne. Soittaminen ei onnistu ilman riittävän kehittyneitä motorisia valmiuksia. Samalla soittaminen kehittää eri aistien samanaikaista yhteistyötä. Ulkoa soittaminen kehittää hahmotuskykyä ja muistia yleisesti.
Kaiken kaikkiaan soittaminen työllistää aivojen kaikkia kerroksia samanaikaisesti ja näin se kehittää myös yleistä assosiaatiokykyä sekä kykyä yhdistää asioita epäsovinnaisella ja luovalla tavalla. Soitonopiskelu kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta, mutta antaa samalla runsaasti tilaa omalle luovuudelle. Yhteissoitossa tulee mukaan myös harrastuksen sosiaalisuutta kehittävä puoli.
Kaiken kaikkiaan kulttuuriharrastukset tarjoavat aitoja onnistumisen ja itsensä ylittämisen elämyksiä. Näin ne nostavat epävarmojen ja vetäytyvienkin lasten itsetuntoa ja parantavat samalla suuresti lasten esiintymiskykyä. Kulttuurissa ei ole voittajia ja häviäjiä, vaan jos lasten kulttuuriharrastuksia ohjataan viisaasti, kaikki jäävät niissä voittajiksi.
Tärkeintä taideaineiden opetuksessa on lopulta se, että soittaminen, kuten myös kirjoittaminen, piirtäminen, teatteri tai tanssi tuottaa lapsille hyvin paljon iloa. Näin taideaineet, ja niistä erityisesti musiikki tukee parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että lapsista kasvaisi aikaa myöten onnellisempia ja tasapainoisempia, henkisesti itsenäisiä aikuisia.
Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2000 686-sivuisena kirjana Musik(erziehung) und ihre Wirkung. Eine Langzeitstudie an Berliner Grundhochschulen (2000 Schott Musik International, Mainz. ISBN 3-9757-0426-X).
2. Musiikin vaikutuksista lapsen aivotoimintaan (tiivistelmä Dosentti Minna Huotilaisen luennosta, Helsingin Yliopisto)
Musiikilla on voimakas vaikutus meihin ihmisiin. Myös aivojen kehittymisen kannalta musiikilla ja musiikillisella toiminnalla on erityinen rooli.
Musiikki muokkaa aivokuorta ja tehostaa aivotoimintaa. Ensimmäiset aivotutkimustulokset musiikin vaikutuksesta aivotoimintaan löytyivät verrattaessa aikuisia ammattimuusikoita ei-muusikoihin. Useat tutkimukset osoittivat, että aikuisen ammattimuusikon aivokuori on erittäin pitkälle kehittynyt ammattilaisen työkalu. Ero ei-muusikoihin näkyi erityisesti aivojen kuulotiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Myös ne alueet jotka käsittelevät tuntoaistimuksia ja ohjaavat motorista toimintaa, ovat voimakkaasti laajentuneita. Tämän alueen laajentumisen vaikutus näkyy kaikessa muussakin toiminnassa, johon näitä aivoalueita käytetään. Tarkkaavaisuuden säätelyn taidot ovat myös kehittyneet huippuunsa aikuisella ammattimuusikolla.
Aikuisilta saatujen tulosten paljastuttua aivotutkijat suuntasivat katseensa lapsiin. Kuinka nopeasti nämä edut saavutetaan? Missä iässä ja millaisella harjoittelulla? Näihin kysymyksiin vastaaminen on vielä osittain kesken.
Koko ajan tulee lisätietoa siitä, että musiikkiharrastus vaikuttaa aivotoimintaan erityisesti lapsuudessa. Eri tutkimustulosten perusteella näyttää siltä että ennen 7 vuoden ikää saaduilla musiikillisilla kokemuksilla ja -toiminnalla on ratkaiseva merkitys aivotoiminnan kehittymiselle.
Tarkkaavaisuustaitojen kehittyminen on Huotilaisen mielestä tutkimustuloksista saatava pääviesti. Lisäksi musiikkiharrastuksen on todettu vaikuttavan positiivisesti kuulojärjestelmän toimintaan ja motoristen taitojen kehittymiseen. Kaikille lapsille on eduksi päästä tekemisiin musiikin kanssa sekä kuulijana että erityisesti myös itse osallistujana. Musiikin kanssa toimiminen on lapselle luonnollista. Lapsen musiikilliseen toimintaan tarvitaan kuitenkin mukaan toisia ihmisiä tukemaan, inspiroimaan, antamaan tilaa ja osallistumaan.
Aivotutkimuksen paljastamat hyödyt musiikkiharrastuksesta ovat kiistattomat liittyen monien aivokuoren alueiden toiminnan tehostumiseen. Kuuloalueiden tehostunut toiminta auttaa lasta kuulemaan tarkasti paitsi musiikkia myös omaa äidinkieltään. Musiikkia harrastavan lapsen kuulomuisti on aktiivinen ja tehokas. Monet musiikkileikkikoulun toimintamuodot korostavat tavun käsitettä ja antavat lapselle työkaluja käsitellä omaa äidinkieltään. Erityisesti soittoharrastus kehittää myös aivojen hienomotoriikkaa käsitteleviä alueita. Nämä aivoalueet ovat tietysti myös käytettävissä kaikkeen muuhun samantyyppistä motoriikkaa vaativaan toimintaan.
Erityisen huomattavan edun koulumaailmaa ajatellen tuo musiikkiharrastuksen vaikutus lapsen keskittymiskykyyn. Musiikkia harrastava lapsi pystyy keskittymään paremmin meluisessa oppimisympäristössä ja kuuntelemaan ohjeita taustaäänistä huolimatta. Tarkkaavaisuus kehittyy erityisesti yhteissoittoa tai -laulua harrastettaessa. Kuulomuistin kesto ja tarkkuus ovat musiikkia harrastavalla lapsella hyvät, mikä helpottaa ohjeiden seuraamista ja vaativampien tehtävien ymmärtämistä. Tämä taito vaikuttaa siis kaikkeen oppimiseen ja lapsen itsensä asettamien tavoitteiden saavuttamiseen ja voi vaikuttaa koulumenestykseen ja lapsen valintoihin paljonkin.
Musiikin yhteisölliset vaikutukset toimivat aivojen syvien osien kautta. Samat aivojen osat, jotka reagoivat sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen, reagoivat voimakkaasti myös musiikkiin. Musiikin yhteisöllisiä vaikutuksia onkin havaittu jo leikki-ikäisillä lapsilla. Lapselle yhteinen laulaminen ja soittaminen merkitsevät luottamuksen ja turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat musiikin yhteydessä lapselle tärkeitä tekijöitä. Kaikki musiikin harrastamisen muodot eivät kuitenkaan sovi kaikille lapsille. Jos lapsi ei viihdy harrastuksessa, siellä käyminen ei todennäköisesti hyödytä.
Mitä enemmän asiaa tutkitaan sitä enemmän löytyy aivoalueita joihin musiikki vaikuttaa. Olennaisin musiikin merkitys löytyy kuitenkin tarkastelemalla musiikkia ja sen vaikutusta ihmisyksilöön ja yhteisöön terapeuttisuuden, sosiaalisuuden ja taiteen näkökulmasta. Näihin pohdintoihin eivät aivotutkimusmenetelmät pysty vastaamaan, mutta jokainen meistä voi havainnoida musiikin merkitystä silloin, kun leikki-ikäinen lapsi tunnistaa muutaman sävelen kuultuaan lempikappaleensa. Vastaus näkyy lapsen innostuneessa ja muita touhuun mukaan kutsuvassa kokonaisvaltaisessa reaktiossa.
|
|
| |
18.05.2012:
Nettisivuja päivitetään 18. toukokuuta alkaen
Lue lisää...
10.05.2012:
Ensi talven lukujärjestys julkaistaan toukokuussa
Lue lisää...
30.04.2012:
Tutustumispäivä helatorstaina Kirkkonummella ja Tapanilassa!
Lue lisää...
12.03.2012:
Kevätdemo 2012 Kanneltalossa 25.3.
Lue lisää...
27.02.2012:
Kesän 2012 Jamkids-leirit!
Lue lisää...
|
|
|
